perjantai 4. heinäkuuta 2014

Poluilla

                                                           "Istahdin kannonnokkaan
                                                                - löysinkö viimein?
                                               Vai kuuntelinko tarkkaan sanoja oppaan
                                        Joka viittoi, neuvoi rientämään - askelin kiireisin

                                                      Olenko sittenkään yksin keskellä 
                                                                      hiljaisuutta 
                                                                Jossa reittiä uutta 
                                                                 Ei kerro kukaan 
                                                   vaan jokin - kulkijalle todellisuutta

                                                         Keskellä havisevan haavikon 
                                                         Kuusien juurakon, kosteikon
                                                          Ei kuulukaan silmiä sulkea 
                                                             Tai kääntää katsettaan

                                                           Hidastaa - se on suotavaa
                                                      Se avain rauhaan on mielessäis

                                                                    Katso ja tiedät 
                                                                     minne kuulut
                                                              Koti tiellä on edessäis

                                                   Olen perillä aina, samaan aikaan
                                                   Kuin liikkeellä, matkalla, vaellan
                                                      Ei polkua tutumpaa olekaan
                                                                       Jolla itse 
                                                                      rauhoitut
                                                            - ei kiirettä ollenkaan"

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista, et olen
    Korven Korppi
    enkä tiennyt moista
    et lintu musta, paholainen on
    inspiroinut miestä toista

    En aavistanut lain, et
    Korpilla merkitys on tää
    Se arvoitukseks tarkoitettu
    on ja siksi se myös jää

    On korppi mulle ominainen,
    lintu maaginen
    ja vaikka oiskin paholainen
    - vääräksi sano sitä en

    On korppi apulintuni, karhun
    kanssa käyvät vierelläin
    On voimakas, on sisukas, myös tunnen itseni
    Silti arvoitus on yhä kuinka
    eläimet - kertovat itsestäin
    sattumalta tutkiskellen
    löytänyt oon mielestäin

    VastaaPoista
  2. Vasta aloittamani blogi löysi uuden merkityksen luettuani runon "Korppi" E.A Poen tuotannosta. En ihmettele, mikäli valistuneet löytävät yhteyden näiden - vakuutuksellani - täysin sattumanvaraisesti samalla tematiikalla nimettyjen asioiden välillä.

    VastaaPoista